Paraisten piparkakut 2.

Löysin jostakin 60-luvun alun kirjasesta toisen reseptin Paraisten piparkakuille. Poikkeaa hiukan aiemmin julkaisemastani. Tätä on niin paljon nyt kyselty eräässä fb-ryhmässä, että laitanpa sen myös tänne.

250 gr                                     voita
200 gr                                     sokeria
1 kpl                                       muna
100 gr                                     siirappia
1 tl                                          kanelia
1 tl                                          inkivääriä
1 tl                                          neilikkaa
2 tl                                          pomeranssia
2 tl                                          soodaa
500 gr                                     vehnäjauhoja



Kiehauta siirappi ja mausteet. (Tykkään voimakkaasti maustetuista, joten laitoin mausteita reilusti enemmän.)
Vatkaa puolet sokerista voin kanssa ja toinen puoli kananmunan kanssa vaahdoksi.
Yhdistä muna-sokerivaahto voi-sokerivaahtoon.
Lisää haaleaksi jäähtynyt siirappi-mausteseos.
Sekoita sooda vehnäjauhoihin ja lisää taikinaan.

Laita taikina jääkaappiin yön yli.

Voitele piparit kylmällä vedellä ennen paistoa. Voitelin vain osan ja huomasin, että voidelluista tuli hiukan rosoisempia pinnaltaan.

Paista 200 asteessa 5-7 minuuttia.

VHH-ruokailua (osa 2.)

Edellisessä jutussani lupailin kertoa hiukan ruuista ja leivonnaisista, mitä olen tämän puolen vuoden aikana tehnyt ja syönyt.
Tässä osassa keskityn ruokiin, mutta mitään tarkkoja reseptejä niistä ei mielestäni tarvitse antaa, ainakaan suurimmasta osasta.
Ruoka-aineiden hiilihydraatit voi jokainen tarkistaa esim. osoitteesta Fineli.fi. Sieltä kohdasta ravintotekijä/perusravintoaineet/imeytyvä hiilihydraatti/100gr.

Alkuun yritin pitää hiilarit alle 20 gr/vrk ja siihen saakin olla tarkkana, koska tuo määrä tulee hyvin helposti täyteen ja ylittyy moninkertaisesti ilman kontrollia, vaikka ei käytäkään viljatuotteita, pastaa, riisiä, perunaa tai sokeria.

Monet eivät varmasti tykkää tästä ruokavaliosta, koska tässä pitäisi lisätä hyvälaatuista rasvaa, ja jopa voita ja kermaa, hiilareitten tilalle. Eikä sitä proteiiniakaan saisi määrättömästi syödä.
Kuten jo edellisessä jutussani kerroin, en mitannut, enkä punninnut mitään, enkä miettinyt hiilareitten, rasvan ja proteiinin määriä suhteessa toisiinsa.
Tämä ei ole ollut siis oikeaoppinen vhh-ruokavalio. Ohjeet siihen löytyvät kyllä netistä.

Kerron tässä vain ihan pelkästään omakohtaista "ohjelmaani".

Ruokavalioni muodostui hyvin pitkälle alkuun kananmunista, juustoista, lihasta, kalasta, vihreistä vihanneksista (ei herne), erilaisista kaaleista, avokadosta, hiukan rahkaa, smetanaa, kermaa, rasvoina voi ja extra virgin oliiviöljy. Ja kaikesta tarkistin hiilarit ja yritin pitää sääntönä, että HH alle 5 gr/100 gr ja alle 20 gr/vrk. Tavoitepainoon päästyä voi hiilareita alkaa nostaa, mutta ei kertarysäyksellä, vaan vähitellen kokeillen. Vaaka kyllä kertoo, jos tulee liikaa.

Aamupala oli alkuun munakas erilaisilla täytteillä; tonnikala, lohi, sienet, juustot,  nakit (niitäkin löytyy hyvin pienillä hiilareilla) ja usein laitoin ensin pannulle viipaleen pari pekonia ja nesteeksi munakkaaseen kermaa.
Kermakahvia kokeilin, mutta se närästi minua. Nykyisin saatan laittaa kahviin teelusikallisen kookosöljyä. Eikös ennen jotkut vanhemmat ihmiset laittaneet voita kahviin ja jopa suolaa?

Kaikki kaalit ovat vähähiilarisia ja niistä voi valmistaa monenlaista; keittoja, pataruokia, laatikoita.. Perunamuusin tilalle tuli kukkakaalipyree.

Kaalipadasta jätin vain pois aiemmin käyttämäni riisin. Tomaattejakaan ei passannut popsia ihan entiseen malliin, koska jo parista isohkosta tomaatista kertyi helposti kolmasosa päivän hiilareista. (Tomaatti HH 3,5gr/100 gr ja kurkku vain 1,4 gr/100gr)

Kaali-jauhelihapataa, sienisalaattia smetanakastikkeella ja salaattia.

Keväällä aloin saada katiskasta kalaa.

Voissa paistettua haukifilettä ja

sen lisäksi keitettyä kukkakaalia, Aurajuustoa, fetaa ja vihanneksia

Lihapullat valmistin maustamalla jauhelihan ja joskus lisäsin hiukan kananmunaa ja juustoraastetta.

Lihapullat ja salaatti juustoilla ja avokadolla,kastikkeeksi yleensä oliiviöljyä.

Kevät ja grilliherkut sopivat tähän systeemiin oikein hyvin. Nykyisin saa jopa täysin 0-hiilarisia makkaroita, tai että HH on todella vähän

Perheen "kokki" grillaili pihvejä ja makkaroita.

Niiden kylkeen vain salaattia majoneesilla.

Munakoisovuoka (Melanzane alla Parmiggiana), kasviskastiketta sekä juustoja (parmesan, mozzarella) väleissä.

Munakoisovuokaa.

Parsaa ja paistettua lohta.

Kesäkurpitsaa käytin paljon, koska sitä oli itsellä kasvamassa ja siitä saa niin monenlaista ja myös helpon pikaruuan, "pyttipannun". Tietenkin myös uunipaistoksia ja erilaisia sosekeittoja. Kesäkurpitsapyöryköiden resepti on täällä blogissani, mutta korppujauhot korvasin Pofiberillä(perunakuitua).

Broilerin koipea, kukkista ja salaattia.

Kaali-jauheliha-mustatorvisieni laatikkoa nesteenä smetanaa tai kermaa.

Itse kasvattamiani kurkkuja suolasin melko paljon, mutta nyt aivan uudella reseptillä, eli ilman sokeria.

Papuja kasvatin itse ja katkopapu on ainoa vhh-papulajike. Pavuista, samoin kuin kesäkurpitsasta saa helppoa pikaruokaa paistinpannulla lisäämällä sipulia, tomaattia, juustoja tai jotakin lihaa/makkaraa.
Pinaatti sopii myös hyvin

Pinaattia ja papuja.

Perheen kokki hemmotteli minua sitten hiukan paremmilla ruuilla joskus viikonloppuisin.

Punaviinihärkää hyvällä kastikkeella, kukkakaali-parsakaaligratiinia ja salaattia.

Jälkiruokiakin teki tietty mieli ja kotimaisista marjoista ovat vadelmat ja karpalot vähähiilarisimpia.
Niitä söin rahkan tai jugurtin kanssa ja makeudeksi karppisokeria. Karppisokerista enemmän leivonnaisosiossa.
Hedelmissä on melkoisesti hiilareita, mutta omenaa olen käyttänyt jonkin verran.

Tämä on vain pintaraapaisu ruuistani, mutta pääjuoni selvinnee kuitenkin.
Vettä/vissyä täytyy juoda paljon päivän mittaan. Minulla meni kahvia tavallista enemmän.
Suolaa ei passaa jättää pois ruuista, koska tällä ruokavaliolla poistuu nestettä melko tehokkaasti ja siinä samalla myös suolat (natrium, kalium, magnesium).

Seuraavassa osassa kerron sitten leivonnaisista;  sämpylät, pitsat ja makeat kakut ja piirakat ja annan myös reseptit kaikkiin.
Niitä ei kannata ruveta tekemään ensimmäisten kuukausien aikana, koska niistä tulee väkisinkin enemmän hiilareita kuin ruuasta.


Lopuksi vielä esimerkki, miten eineskalapyöryköistä, nakeista, kukkakaalista, salaatista, juustoista ja suolakurkusta ja etikkapunajuuresta koottu pika-ateria menee vhh-ruokavalioon.
Tietenkin kaikkea, missä on lisäaineita, pitäisi välttää, mutta kiireessä voi joskus mennä helpomman kautta.

 Seuraavaksi sitten leivotaan:  tehdään pitsaa erilaisilla pohjataikinoilla, suolaisia piirakoita, sämpylöitä sekä makeita leivonnaisia.

Puoli vuotta elämää ilman "herkkuja". (VHH 1.)

Se tunne, kun farkkujen vetoketju ei mene kiinni, tai puseron napit sinkoutuvat lähes irti päälle pukiessa, eikä talvitakkikaan tahdo sopia päälle!
On aika tehdä jotakin asian hyväksi.
Olen pari kertaa aikaisemminkin kokeillut vhh-ruokavaliota ja ihan hyvin tuloksin, mutta aina ne ovat karahtaneet karille syystä tai toisesta. Tällä kertaa tiesin, että jos en nyt onnistu, niin sitten en enää koskaan. Tein tarkat suunnitelmat ja varustauduin hyvin sopivilla ruoka-aineilla ja päätin olla sinnikäs.
 Alkusysäyksen sain ystävältäni Merjalta, joka oli noudattanut tätä hyvin tuloksin.

Tasan puoli vuotta sitten, 9.4., kun pääsiäisherkut oli syöty loppuun, aloitin "uuden elämän".
Ihan noin helppoa se ei toki ollut. Eli kuinka minä, suklaan, karkkien, kahvileipien ja makeiden jälkiruokien suurkuluttaja voisin noin vain ykskaks luopua siitä kaikesta?
Tuskien taivalta se tulisi olemaan, tiesin sen.  Päätin pitää matalaa profiilia, eli en kertonut kovinkaan monelle uudesta ruokavaliostani. Tietenkin kyläillessä oli pakko sanoa jotakin syytä, miksi minulle ei enää maistu pullat ja muut kahvipöytäherkut.

Aika monet tuttavani ovat sitä mieltä, että tämänikäisenä ei pidä enää laihduttaa tai pelleillä, niin kuin moni asian ilmaisi. En itse käytä sanaa laiduttaminen, vaan puhun mieluummin terveellisestä ruokavaliosta, eikä painonpudotus ollut suinkaan ainoa syy tähän elämäntapaan.
Jo aikaisemmilla kokeilukerroilla olin huomannut, että minua vaivanneet tulehduksenomaiset nivelsäryt ja kokonaisvaltainen kehon paha olo poistuvat vähitellen.
Tänäkin aamuna herätessäni olisin voinut ajatella, että olenko elossakaan, kun mitään paikkaa ei kolota, eikä nivelet ole kuin tulessa. Ei tämä tietenkään korjaa nivelrikkoa, eikä kulumia, se pitää muistaa.

Mitalin toinen puoli on toki se, että seitsenkymppisen täti-ihmisen iho ei enää palaudu entisiin mittoihinsa, vaikka kuinka liikkuisit ja kuntoilisit. Mutta, kumpiko painaa vaakassa enemmän; kurttuinen iho, vai lähes särytön, särkylääkkeetön elämä? Mietipä sitä.

Huhtikuussa aloittaessani, minulla ei ollut täällä vaakaa, joten tänä aamulla vaakalle hypätessäni en tiennyt  kuinka paljon kiloja on karissut, mutta kyllä niitä on lähtenyt. Vaa'an lukema oli oikein mukava ja kaapista on löytynyt paljon "uusia" vaatteita. Mitäpä siis välitän kurttuisesta naamasta, allien roikkumisesta tai vatsanahkojen löysyydestä. Jopa yhdet tuttavalta saamani farkkulegginsit, jotka kiristivät jo pohkeista, saati ylempää (siis jäivät tuonne puolitankoon :D ), sujahtavat päälle noin vain.

Hommasin vaakan tännekin jo kesällä (yksi vaakani on JKL.ssä ja toinen Suonenjoella), mutta en noussut sille kertaakaan ennen tätä aamua. Tunnen itseni niin hyvin, että jos lukema ei olisi ollutkaan positiivinen, olisin oitis kaivellut kaapista suklaat, keksit ym. ja pullat ja kakut pakasteesta ja siihen sitä olis taas kompastuttu.  Olinhan kiduttanut itseäni leipomalla pakasteeseen vierasvaraa ihan normaaliresepteillä.

Nyt haluan korostaa sitä, että en markkinoi tätä ratkaisuani kellekään, enkä pysty sanomaan, että tää sopii jokaiselle. Tämä on minun henkilökohtainen juttuni ja on toistaiseksi sopinut minulle hyvin.

Mitä tämä sitten on??
Jonkinlaista karppaamista ehkä, mutta ei oikeaoppista. Vhh-ruokavaliota, mutta ei ihan täydellisen oikeaa. Ehkä jotain Antti Heikkilältäkin lainattua.

Suurin muutos tapahtui hiilihydraattien kohdalla. Jätin pois sokerin, perunan, riisin, pastan ja kaikki viljat/jauhot. Nyrkkisääntö oli kaiken syömäni suhteen, että siinä saa olla hiilareita enintään  n.5 gr/100 gr ja alkuun laskin karkeasti arvioiden kuluttavani hiilareita korkeintaan 20 gr/vuorokausi.
En punninnut, enkä mittaillut mitään.

Mitä sitten söin?
Aamupalat olivat alkuun erilaisia munakkaita, tonnikalaa ja avokadoa.
Kaikki vihreä sopi hyvin, kurkku, salaatit. Oliiviöljyä lorauttelin näihin reilusti, sillä hyvälaatuisen rasvan saannista pitää huolehtia proteiinin lisäksi.

Savulohta, salaattia ja kantarellia kermalla

 

Keitetyt munat ja avokadot osana jokapäiväistä ruokavaliota.

Munakkaita erilaisilla lisukkeilla ja kahvia

Seuraavassa osassa kerron enemmän ruokavaliostani ja julkaisen käyttämiäni reseptejä.
En julkaise syömiäni määriä (HH, proteiini, rasva), sillä jokaisen, joka aikoo jotakin vastaavaa aloittaa, on tarkoin perehdyttävä niihin itse. Ja edelleenkin korostan, että tämä on minun henkilökohtainen juttuni, enkä tiedä, miten se sopii jollekulle toiselle. 

Ei tämä puoli vuotta ole ollut aivan niin helppoa kuin se heinänteko on sellaisten mielestä, jotka eivät sitä ole koskaan tehneet.
Kyllä makeat kummittelevat mielessä ja unissa ja vaanivat nurkan takana lähes päivittäin. Etenkin iltaisin telkkaa katsoessa tekisi niin mieli jotain hyvää. Ja alkuun  kauppareissut olivat koettelemus luonteenlujuudelle. Se karkkihylly suorastaan kiljui, että tule ja ota kärryyn edes jotakin. Kaupassa liikkuessani saatoin tuntea suklaan ihanan maun suussani, mutta ei kun sivuilleni vilkuilematta vain karkkihyllyjen ohi, ohi jätskialtaiden ja muiden houkutusten. Sitten sain onnitella itseäni, että selvisinpäs!!!

Jossakin vaiheessa ostin tätä tuskaa helpottamaan karppisokeria leivontaa ym.varten ja stevialla makeutettua suklaatakin kokeilin.
Seuraavalla kerralla sitten palaan leipomiseen (pitsa, marjapiirakat, hyytelökakut, sämpylät ym.) ilman tavallista sokeria ja vehnäjauhoja, sekä käyttämiini ruokaresepteihin.

Tähän päälle extra virgin oliiviöljyä kunnon loraus.

Lähden tästä ottamaan mukillisen kahvia höystettynä kookosöljyllä