28.1.2013

Vanhoja käsitöitä; pellavakankaita ja pitsilakanoita

Tänään olen pyöritellyt käsissäni vanhoja pitsilakanoita, joihin olen itse virkannut pitsit lähes 50 v.sitten ja äitini on sitten ommellut ja nimikoinut ne. Käytin näitä jossakin asunnossa ikkunaverhoina, koska pussilakanat ovat tulleet jo ajat sitten näiden tilalle. Täältä löysin vain pari kappaletta, mutta jossakin varastoissani pitäis vielä olla muutama lisää. Jotain nykykäyttöä näille on keksittävä!


Kaappien kätköissä on myös kauan ollut vanhoja tätieni 40-50-luvuilla kutomia käyttämättömiä pellavakankaita.
Yksi niistä on melko leveä, todennäköisesti aikanaan aluslakanakankaaksi kudottu, joka oli kuin mittatilaustyönä ruokapöydälleni tehty. Hieman aion sitä kuitenkin tuunata, koska on melko yksinkertainen kuosiltaan johtuen alkuperäistarkoituksesta, mihin tehty. Virkkaan vain pitsit reunoihin ja annan vanhan rustiikkisen kankaanpinnan "puhua omaa historiaansa".


Vasemmassa reunassa pöytäliinaksi tuleva kangas.
Kaksi muuta rullaa ovat kapeampaa pyyheliinakangasta.

Muistan hyvin, kun kotonani lapsuudessani kasvatettiin pellavat itse. Pellavapelto oli kesällä kaunis sinisine kukkineen.
En muista tarkkaan koko pellavan käsittelyprosessia, mutta työläs se oli ennenkuin ne oli saatu langaksi, puhumattakaan kankaaksi asti.
Pellavat leikattiin ja niitä liotettiin järvessä, kuivatettiin auringossa, loukutettiin, lihdattiin, kehrättiin..ja lie ollut muitakin työvaiheita. Muistan, kun tätini halusi opettaa minuakin lihtaamaan sillä seurauksella, että käteni oli jäädä sen lihdan väliin pellavakimpun sijasta. Sen verran ehkä muistan, että loukuttamisella pehmitettiin kasvin kova varsi ja lihtaamalla taas irrotettiin se kova kuoriosa. Olin sen verran pieni, että muistikuva ei ole enää kovin selkeä. Harmi kun silloin ei ollut tapana valokuvata kaikkea niinkuin nykyisin!

Joka talvi oli suuressa maalaistuvassa kangaspuut, joissa kudottiin näitä kankaita, pöytäliinoja,verhoja tai räsymattoja, joita niitäkin on minulla vielä käytössä. Taitavat olla tuvan mattoja (tosin lyhennettyinä) 40-luvulta!
Rukki myös surisi ja tuotti joko pellava- tai villalankaa.


 Tämä on ehkä vielä vanhempi ruokapöydän liina kuin nuo edelläolevat kankaat.


26.1.2013

Ei Ahti aina suo antejaan!

Kuten jo viimeksi varoittelin, ei niitä kaloja niin vain oteta järvestä! Eikä koskaan pyydyksiä laittaessaan pidä mennä lupaamaan kellekään keittokaloja!! Tämä on tullut nähdyksi monesti!
Sää oli aluksi melko komea, mutta pilvistyi aamun mittaan.
Saalis oli pienehkö lahna, mutta laitettiinpa pari verkkoa lisää ja katsotaan, mitä ensi viikolla tapahtuu??
Toivossa on hyvä elää...

Komea sateenkaari oli taivaalla ja nyt olis ollut tarpeen parempi kamera!


Ja tässä se saalis! Pieni lahnapoloinen!!


25.1.2013

Puolukka-kookostorttu

Aki Wahlman valmisti eilen Mitä tänään syötäisiin? -ohjelmassa herkullisen raikkaalta kuulostavaa puolukka-kookospiirakkaa. Tänään sitä piti testata Pienenniemen keittiössä, koska puolukkaa löytyy pakasteesta ja muitakin aineita oli kotona.

Puolukka-kookostorttu

Pohja:
150 g     voita tai margariinia
1 dl        sokeria
1            kananmuna
2½ dl     vehnäjauhoja
1 tl         leivinjauhetta

Päälle:
3/4 dl     sokeria
1½ dl     kookoshiutaleita
100 g     voita tai margariinia sulatettuna
4 dl        pakastepuolukoita
2 rkl      sokeria
1 rkl      perunajauhoja

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi ja sekoita muna voimakkaasti vatkaten sekaan. Lopuksi vehnäjauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu
Painele taikina jauhotetuin käsin piirakkavuuan (halk.24 cm) pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa n.10 min. 175 asteisen uunin alatasolla.

Sekoita sokeri ja kookoshiutaleet sulatettuun, jäähtyneeseen rasvaan.
Lisää jäisiin puolukoihin sokeri ja perunajauhot ja levitä tasaisesti esipaistetun pohjan päälle.
Lopuksi puolukoiden päälle kokkareina kookosseos.

Paista vielä uunin alatasolla samassa lämpötilassa n. 20 min.

Tarjoile jäätelön, kermavaahdon tai vispatun vaniljakastikkeen kanssa!.


(Ohje ei ole sanamuodoltaan täysin yhtenevä ko.lehden ohjeen kanssa, mutta aineet ja määrät täsmäävät)

23.1.2013

Talvikalastusta Pienessäniemessä

Tänään viimeinkin toteutui pitemmän ajan suunnitelma laittaa muutama verkko jään alle tähän lähirantaani. Eihän se toki minulta yksinäni onnistu, mutta naapuripariskunta tuli "mestariksi"verkkoineen ja muine tarvikkeineen. Osa tarvittavista välineistä löytyi täältäkin. On kyllä vaikea tietää, mitä kaikkea tässä puuhassa tarvitaan, ellei ole sitä ennen tehnyt.
Ei muuta kuin tavarat ahkioon ja potkuriin  ja kohti jäätä!

Oli uittolauta, narukela, kaira, tuura, reikälapio, rautalankakoukku, kaksi verkkoa, yms.pientä tarviketta!

Tästä se alkaa: kairataan ensimmäinen avanto,

..jota suurennetaan tuuralla niin, että uittolauta mahtuu siitä menemään jään alle!
Uittolaudan jouseen solmitaan naru ja ei muuta kuin lauta avannosta jään alle ja aletaan nykiä narusta. Laudassa on "peräsin", joka ohjaa sen menemään suunnilleen suoraan. Kun narua vuoroin kiristetään ja löysätään, jousi "potkaisee" lautaa eteenpäin. Tämä on huomattavasti helpompi tehdä kirkkaan, lumettoman jään aikana, kun laudan etenemistä voi seurata jään läpi. Nyt täytyi vain korvakuulolla päätellä missä kohtaa lauta raapii jäätä mennessään. Narua uitettiin n. 60 metrin eli kahden verkon pituudelta.
Sitten seuraakin ehkä työläin vaihe, eli arvioiminen pelkän kuuloaistin varassa, missä kohdin lauta suunnilleen on. Ja siihen paikkaan kairataan avanto, josta rautalankakoukulla yritetään saada uittolaudan naru ylös.

Kaikkiaan seitsemän avantoa kairattiin, ennen kuin osuttiin kohdalle! Kun naru on löytynyt, täytyy avantoa suurentaa tuuralla, että lauta saadaan jäälle.

Uittolaudan naru on tarttunut koukkuun ja avantoa suurennetaan,

että lauta saadaan nostetuksi jäälle.
Mikäs tässä säässä on ollessa, vaikka laudan löytyminen teettikin hieman töitä!

Nyt päästäänkin sitten vetämään verkkoja jään alle.

Verkko on solmittu jään alla kulkevaan naruun ja...

se vedetään toisen avannon kautta narun avulla jään alle!


Avannon päälle laitetaan kepit poikittain ja verkkojen päänarut solmitaan niihin kiinni.


Nyt ei muuta kuin muutama päivä odotellaan, mitä Ahti meille antaa, vai antaako mitään....siitä seuraavassa jutussa!


Tämä ei yritäkään olla asiantuntijan kertomus talviverkkojen laittamisesta, vaan pikemminkin asiaa osaamattoman sivustaseuraajan oma näkemys, mitä jäällä tapahtui!

22.1.2013

Jauhemaksapihvit

Tänään Pienenniemen Keittiössä valmistui jauhemaksapihvejä ja perunamuusia.
Ostin kaupasta valmiiksi jauhettua naudanmaksaa-olisin tietenkin saanut vähän pienemmän annoksen, jos olisin ostanut maksapalan ja itse jauhanut, mutta toisaalta taas pienen määrän takia ei viitsis liata kaikenmoisia koneita!

Jauhemaksapihvit

350 gr    jauhettua naudanmaksaa
3 kpl      pienehköä porkkanaa ohuena raasteena
1 kpl      keskikokoinen sipuli ohuena raasteena
2 kpl      kananmunaa
suolaa, meiramia, mustapippuria (tilkka juoksevaa hunajaa)
(½dl       kolmen viljan leseseosta ja ½dl   ruokakermaa)

Sekoita kaikki ainekset ja paista yksi pihvi voissa paistinpannulla(lettupannu on parempi, mutta en omista sellaista-onnistuu tavallisellakin), josta voit testata maustemäärän. Jos haluat voimakkaamman maksan maun, niin jätä leseet ja ruokakerma pois.




Lisäksi valmistin perunamuhennosta. Puolukkasurvos soveltuu pihvien kanssa. Samoin paistetut sipulirenkaat. Lisäksi vielä porkkanaraastetta ja itsevalmistettua sienisalaattia



18.1.2013

Kääretorttua ja vehnäskakkua

Ulkona -28, joten ei oikein viitsis lähtee potkurillakaan ajelemaan eikä oikein muutenkaan ulos, joten oikein sopiva leivontapäivä. Inspiraatio riitti vain ihan yksinkertaisiin ja helppoihin "tekeleisiin"!

Kääretorttu

4         munaa
8 rkl    sokeria    
3 rkl    perunajauhoa
2rkl     vehnäjauhoa
2 tl       leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi ja lisää jauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu!
Paista 225 asteessa  n. 8 min. leivinpaperoidulla uunipellillä.

Täytteeksi laitoin vatkattua vispikermaa ja vadelma-mustaherukkahyytelöä.



 


Vehnäskakku:

Tästä olen joskus jo kirjoittanut ja kuvankin laittanut-resepti vain oli jäänyt pois!
Tässä se tulee! Nopea ja helppo!

6 dl      vehnäjauhoja
2 tl       leivinjauhetta
2 dl      sokeria
2 rkl     kardemummaa
1 dl      rusinoita
1 dl      kookoshiutaleita
100 gr  sulatettua voita
3 dl      kermamaitoa
2 kpl    kananmunia

Pinnalle:
mantelilastuja, kookoshiutaleita, vaniljasokeria

Sekoita kuivat aineet ja lisää sulatettu voi..
Vatkaa kevyesti kermamaito ja munat sekaisin ja lisää seokseen.

Minä laitoin ensin puolet taikinasta ja lisäsin väliin hiukan appelsiinimarmeladia(sattui olemaan kaapissa, mutta rusinoita ei ollut!).Päälle loppu taikina ja päälimmäiseksi mantelilastut, kookoshiutaleet ja vaniljasokeri.

Paista 175 asteisen uunin alatasolla n.50-60 min. Jos tummuu liikaa, peitä leivinpaperilla. (Ei tummunut tämän enempää, joten ei tarvinnut peittää!)





6.1.2013

Riistakäristys

Nuorisoruokien jälkeen palattiin taas normaaliin arkiruokaan eli eikun pakastinta penkomaan. Löytyi sopiva hirvenlihapala(veljeltä saatu), joka yöksi jääkaappiin hitaasti sulamaan. Aamulla se oli vielä sen verran kohmeista, että oli helppo leikata ohuenohuiksi lastuiksi.

hirvenlihaa
voita (reilusti, koska hirvenliha oli hyvin vähärasvaista)
sipulia
kokonaisia pippureita (mauste-, musta-, valkopipp.)
suolaa
soijakastiketta
vettä
hiukan maissijauhoa vesitilkkaan sekoitettuna
(jotkut laittavat herkkusieniä, kermaa tai smetanaa, mutta tähän versioon en niitä laittanut)

Ruskistin lihalastut pienissä erissä hyvin voissa paistinpannulla ja samoin kuullotin sipulit voissa. Siirsin ne mausteiden ja soijakastikkeen kanssa kattilaan ja tilkka vettä päälle.
Annoin kiehua kannen alla hiljalleen kunnes lihat olivat kypsiä. Lopuksi lisäsin maissisuurusteen( kun ei ollut tummaa suurustetta, niin olin siksi laittanut soijakastikkeen väriä antamaan). Pieni kiehautus ja makujen tarkistus ja käristys oli valmista melko pienellä vaivannäöllä!!

Käristyksen kanssa sopii hyvin perunamuusi ja lisukkeeksi ehdottomasti puolukkasurvosta (minulla oli puolukka-karpalosurvosta). Etikkasäilykkeet sopivat myös erinomaisesti, maustekurkut etikkapunajuuret-totesin, että mustaherukkahyytelökin oli hyvää riistan seuralaisena.



Pitsaa ja wrappeja

Perheen nuorempi "kokki" halusi valmistaa parina päivänä ruuat, joten söimme ensin pitsaa ja toisena päivänä wrappeja.
Pitsan täytteeksi aivan tavanomaiset: tomaattikastiketta, kinkkusuikaleita, herkkusieniä, ananaspaloja, sinihomejuustoa, sipulia ja tomaattia. Ja tietenkin pitsamaustetta ja juustoraastetta.

Wrappeihin tuli kaupan valmis Tex Mex Hot Chunky Salsalla maustettu paistijauheliha ja sipulia, jotka paistettiin pannulla. Valmiit tortillat lämmitettiin mikrossa ja täytettiin em.seoksella ja lisäksi rapeaa salaattia, sipulirenkaita, tomaattia ja Mozzarella-juustoa.

Vaihteeksi maistuivat oikein hyvälle, etenkin kun jouluruuat tuntuivat jo tulevan korvistakin ulos!



3.1.2013

Hirvipyöryköitä kantarelli-mustatorvisienimuhennoksella

Joulun jälkeen on mukava palata aivan tavallisiin arkiruokiin ja minulla se tarkoittaa hyvin pitkälle pakastimen penkomista.
Olin joulun alla paistanut suurehkon annoksen hirvipyöryköitä uunissa ja pakastanut pieniin eriin. Sieniä minulla on aina pakasteessa(ainakin kantarelleja,herkkutatteja, mustatorvisieniä, kehnäsieniä, lampaankääpää, orakkaita), joista valitsin tällä kertaa kantarellit ja mustatorvisienet.

Hirvipyörykät valmistin ihan peruslihapyörykkäohjeella:

hirvijauhelihaa
ruokakerma-vesiseosta
korppujauhoa
sipulia
kananmunaa
suolaa
mausteita(pippuriseosta myllystä)

Korppujauhot turpoamaan hetkeksi nesteeseen ja sipulit kuullottumaan pannulle.
Kaikki ainekset sekoitetaan huolella ja muotoillaan uunipellille leivinpaperin päälle pyöryköiksi.
Nopea ja ihan maukas vaihtoehto on sekoittaa sipulikeittojauhepussi kermaviilipurkilliseen ja lisätä se ja yksi kananmuna ja n.400 gr jauhelihaa. Tällöin ei tarvitse enää lisätä mausteita eikä ainakaan suolaa.

Paistetaan n.200 asteessa kauniin ruskeiksi.(Varmaan olen kiireessä tehnyt, koska eivät ole kovin säännöllisen pyöreitä!)

Koska uunissa paistettaessa ei tarvitse laittaa rasvaa, voi nämä sulatettuina kuumentaa paistinpannulla ihan pienessä voimäärässä, niin ovat kuin juuri tehtyjä.


Kantarelli-mustatorvisienimuhennos:

kantarelleja
mustatorvisieniä
sipulia
voita
vehnäjauhoja
pippureita ja yrttimausteita jokaisen oman mieltymyksen mukaan
suolaa
voimakasmakuista Koskenlaskija-sulatejuustoa
ruokakermaa(kermaa)
kevytmaitoa

Hienonsin hieman sulaneet sienet ja haihdutin ylimääräisen nesteen pannulla. Lisäsin voin ja sipulisilpun ja kuullottelin kunnolla. Päälle hiukan vehnäjauhoa, joka saa imeytyä pannulla olevaan rasvaan,
Siirsin seoksen kattilaan ja lisäilin nesteet ja sulatejuuston paloina. Pippurit ja merisuolaa myllyistä.
Annoin kiehua niin kauan, että juusto sulaa ja vehnäjauho kypsyy. Tässä vaiheessa voi lisäillä sitten nestettä sen mukaan tekeekö tästä kastikkeen, muhennoksen vai keiton. Usein teen reilumman annoksen muhennosta, jonka lopun ohennan maidolla seuraavan päivän keitoksi.
Päälle persiljaa, ruohosipulia tai muuta vihreää yrttiä.



Lisäksi keitetyt perunat, etikkapunajuurta, puolukkasurvosta ja tuoresalaattia!