En tiedä, missä päin Suomea tätä olis valmistettu yleisimmin, mutta minulle on lapsuudesta tuttu, sanoisinkin, että liiankin tuttu??!! Eli meillä Savossa tätä tehtiin.
Emme tykänneet ko.ruuasta lapsena veljeni kanssa ja suorastaan alkoi puistattaa, kun näimme tietyn ison, mustakylkisen kattilan otettavan esille! Sehän tarkoitti vain yhtä tiettyä, meille epämieleistä ruokaa, Kapapaistia. Se valmistettiin aina tässä samassa suuressa kattilassa tuvan leivinuunissa. Ja joka kerta niin suuri annos, että vaikka syöjiä oli paljon, ei se koskaan loppunut yhdellä aterialla. En tiedä, kumpiko olis ollut pahempi koettelemus; Joulun lipeäkala vai tämä Kapapaisti useita kertoja vuodessa?? Lipeäkalasta sentäs selvittiin yhdellä kerralla joulupäivänä!!
No, tietämättömille hiukan valotan tämän "herkun"(nyt jo voin nimittää sitä ihan oikeasti herkuksi!)valmistusprosessia.
Kevättalvella ja keväällä saatiin paljon kalaa, pieniä ahvenia ja ehkä säretkin tähän kelpasivat, samoin pienehköt hauet. Ne perattiin ja halkaistiin, mutta ruodot jätettiin varsinkin pienempiin kaloihin. Sitten kalat suolattiin kunnolla ja sen jälkeen laitettiin suuriin pärevakkoihin kevätahavaan kuivumaan. Loppukuivatus tehtiin leivinuunin jälkilämmössä.
Ruuaksi valmistaminen alkoi liian suolan pois liottamisella. Kattilaan kerroksittain kaloja ja porsaan kylkeä/lihaa, hiukan vettä ja maustepippureita ja paisti hautumaan uuniin 2-3 tunniksi. Kuitenkin niin pitkäksi aikaa, että ruodotkin pehmenevät.
Tämäntyyppistä kalaruokaa valmistetaan ainakin Portugalissa, missä sitä olen syönytkin joku vuosi sitten.
Veljen vaimo oli tehnyt "kapoja" ja valmistanut tänään Runebergin päivän kunniaksi tätä perinneruokaa. Meitä oli kutsuttu muutama naapuri sitä syömään.
Hyvää oli ja maistui jokaiselle ja veljeltäni ja minulta oli lapsuuden epämielyttävä muisto kuin poispyyhkäisty!
Tämän ruuan maku on todella omaperäinen, enkä osaa verrata sitä mihinkään muuhun. Jokaisen olis maistettava itse!
Jälkiruuaksi lakkakiisseliä ja kahvin kanssa eilen leipomiani Runebergin muffineja-ihan mukava päivä totesi liki 91- vuotias äitimmekin!
 |
| Tämä ruoka ei välttämättä houkuttele ulkonäöllään, mutta maku on hyvä. |
 |
| Lisänä keitettyä perunaa, lanttu-ja porkkanalaatikkoa ja etikkasäilykkeitä |
Kapakala on vain tuttu sana. Kapapaisti täysin tuntematon asia, mutta nyt sen tiedän ja ymmärrän, että ennen pakastimia kalan suolaus ja kuivattaminen on ollut tärkeä asia.
VastaaPoistaUunin päällä on kapa-ahvenia,jos pääsiäisenä äkkinäisille tarjois tolkun kapapaistin!
VastaaPoistaHerkkua nykyisin,mutta lapsena ei tykätty.
Poistamulla just kapakalat likoomassa ja huomenissa menee uuniin
PoistaEi riitä 2-3 tuntia ahvenille. Tai sitten on lämmöt sellaiset, että porsas palaa.
VastaaPoistaJos leivinuunin jälkilämpö, niin 5-6 tuntia. Ehkä.
Sähköuunissa kun helpompaa lämpötilaa säädellä, niin sanoisin 150 astetta ja 7-8 tuntia. Silloin on ruodot pehmenneet ja porsaan rasva sulanut muttei palanut.
Mutta alkuperäistä kirjoittajaa myötäillen. Hirveetä lapsena - herkkua aikuisena.
Olenkin tuohon maininnut,että niin kauan,kunnes ruodotkin pehmenneet. Itse en ole tehnyt,mutta syönyt sitäkin useammin ja viimeisillä kerroilla veljen vaimon valmistamana.
PoistaOlen syönyt kapakalapaistia Vehmersalmella 90-luvulla... Ei huono...
VastaaPoista