16.8.2017

Keskiviikko 16.8.17. Sienimetsässä

Tänään oli tarkoitus suoriutua nopeasti aamurutiineista ja suunnistaa katsastamaan sienimetsikköä.
Erehdyin kuitenkin avaamaan tietokoneen ja kurkkasin ihan pikaisesti facebookia...mutta kuinka ollakaan,huomasin "Voihan  villasukka" ryhmässä hyvän ja hyödyllisen opetusvideon "invisible stranding" tekniikasta. Suomeksi siitä käytetään nimitystä tikapuutekniikka ja sitä käytetään kirjoneuleissa,kun halutaan,ettei toinen mukana kuljetettava lanka näy neuleen läpi päälle päin.
Se kestikin yli 40 minuuttia,eikä minulla loppujen lopuksi niin kiire ollutkaan

Sienet ovat vasta nousemassa pintaan,mutta jotakin sentään löysin.

Pienet erät kantarelleja,herkkutatteja ja haapa-, sekä kangasrouskuja



Kantarelleista ja herkkutateista saan huomenna sienimuhennoksen ja rouskut ryöppäsin kesän ensimmäiseen pienen pieneen sienisalaattiin. Vesi kielellä jo odotan sipulilla ja kermaviilikastikkeella höystettyä sienisalaattia ruisleivän päällä,tai keitetyn perunan kyytipoikana.

Tarkoitus oli etsiskellä vain sieniä,mutta onneksi olin ottanut marjaämpärinkin mukaan,sillä löysin melko kivasti mustikoita paikasta,jossa niitä ei koskaan ennen ole ollut.

Viitisen litraa hyvänkokoista mustikkaa.

Useampi tunti vierähti kierrellessä ja väsyttikin melkoisesti ja nälkäkin jo kurni,kun olin lähtenyt muka pikaiselle sienipaikkojen katselmukselle. Olen kuitenkin tyytyväinen metsän antiin.
Aina pitää muistaa,ettei metsä ole marketti.

Herkkutatti

Kantarelli

Haaparouskuja

Pienet herkkutatit ovat parhaita

Tänään sain kaksi pientä avomaankurkkua omasta penkistäni. Jostakin syystä niiden kasvattaminen ei onnistunut tänä kesänä; kylvämistäni n.30 siemenestä iti vain 5-6. Valkosipulikurkut jäävät tekemättä ainakin omista kurkuista. Harmi,ne ovat minun herkkujani.







Kesäkurpitsat eivät tuota pettymystä;joka päivä kerään muutaman.






Tomaatit eivät suostu kypsymään ollenkaan. Katkoin liikoja oksia pois,että saisivat paremmin valoa,mutta taitaa tulla reilusti vihreän tomaattisalaatin ainesta tänä syksynä.
Syynä voi olla sekin,ettei minulla ole "oikeaa" kasvihuonetta. On vain muovikehikko,jonka sisälle istutan tomaatintaimet ruukkuihin.




Ehkä näiden väri on kuitenkin vähän muuttunut!!


Mistähän johtunee,ettei naavaa näe nykyään kovinkaan usein. Tänään törmäsin tällaiseen ja kävi mielessä,että jonkun kiireisen kulkijan "parta" on tarttunut puun oksaan. Tuosta saisi joulutontulle parran,mutta en raskinut kuitenkaan ottaa,kun on niin harvinainen näky.





Tuleviksi päiviksi on taas sadetta luvassa,joten eiköhän niitä sieniä ala putkahdella maan pintaan.





Nyt unten maille ja katsotaan,mitä huomenna keksitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti