Jo eilen suunnittelin jatkokäsitteleväni jääkaappiin kertyneet kesäkurpitsat soseeksi pakasteeseen talven kasviskeittoja varten. Mutta ensin on saatava pakolliset pari mukillista kahvia ja hiukan ruisleipää paahdettuna, muuten ei päivä kerta kaikkiaan käynnisty.
Gillikin tietää,että nyt on se hetki päivästä,että se saa muutaman palan kalkkunaleikettä. Se tulee viereeni tuijottamaan,enkä voi vastustaa sen katsetta,vaikka suolaiset ruuat eivät taida olla sille hyväksi.
Otan toisen kahvimukillisen mukaani ja kiipeän yläkertaan(parvelle) avaamaan tietokoneen ja katsastan päällisin puolin tärkeimmät uutiset,sähköpostin ja mitä aamuvirkut facebook-kaverini ovat postailleet. Postailen jotakin itsekin.
Mutta melkoinen kasa kesäkurpitsoita odottaa käsittelyä!
Pilkon ne kattilaan ja höyrytän pehmeäksi pikku vesitilkassa. 5 litran kattila tuli kukkuroilleen kuutioita ja lopuksi lisään reilusti silputtua persiljaa ja basilikaa,molemmat omia kasvattamiani.
Ja sitten vain koko annos soseeksi sauvasekoittimella.
Samalla valmistin päiväruuaksi Yhteishyvän ruokalehden ohjetta hiukan mukaellen
Kesäkurpitsa-kookoskeiton.
 |
| Valmis keitto |
Käyttääköhän kukaan muu niin paljon päivittäin tuoreita yrttejä kuin minä? Laitan jo aamupalavoileivälle kasan basilikaa ja persiljaa, niitä mennee ruokien kanssa ja salaattiin kaikkea,mitä minulta löytyy; edellämainittujen lisäksi lipstikkaa,tilliä,minttua ja ruohosipulia.
Ulkona oli pitkästä aikaa aurinkoinen kesäpäivä,mutta silti istahdin viimeistelemään parit polvisukat,"Punaherukat" ja "Suomi 100 v" sukat. Punoin niihin nauhat resoriin.
Illan suussa lämmitin rantasaunan ja siinä samalla keräilin saunan läheltä viimeiset mustikat. Rantasauna on pikku matkan päässä pihasta,enkä viitsi lämmittää sitä huonolla ilmalla. Kaiken lisäksi rantasaunan lämmityspuut ovat ohuita,nopeasti palavia. Olen sahaillut ne käsisahalla moton jättämistä suurimmista oksista. Joskus otan kirjan mukaan ja lueskelen saunan kuistilla. Nyt sain n.1,5 litraa mustikoita.
Iltarutiineihini kuuluu kuljeskelu kameran kanssa pihalla ja rannalla. Auringonlaskukuvilla lienen jo kyllästyttänyt kaikki fb-kaverini. Tänään ei ollut mitenkään erikoinen ilta-aurinko, joten kuvailin kaikkea muuta.
Minun pieni kasvimaani on suloinen sekamelska kaikkea mahdollista. Laitan kyllä keväisin kaikki omiin paikkoihinsa,mutta kesällä alkaa putkahdella sinne tänne kehäkukkia, perunaa sipulipenkkeihin, pinaattia jo kolmantena kesänä peräkkäin, vaikka en ole sitä kylvänyt kesän 2015 jälkeen. Siemenet ovat siis talvehtineet erittäin hyvin, enkä niitä poista. Ei minua häiritse,ettei kasvit ole viivasuorissa riveissä. Tänä kesänä on myös vesiheinä kukoistanut,enkä ole jaksanut(=viitsinyt) sitä aina pois kiskoa.
 |
| Kehäkukkaa on siellä täällä kasvien väleissä |
 |
| Mustaherukat alkavat kypsyä |
 |
| Kesäkurpitsoita tulee päivittäin |
 |
| Marraskuun kaktus erehtynyt vuodenajasta |
Ulkona on jo selvä syksyn tuntu. Kostea,viileähkö henkäys tulee vastaan heti ulkokuistilla ja ilmassa on kypsyvän sadon ihanan täyteläinen tuoksu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti