28.1.2013

Vanhoja käsitöitä; pellavakankaita ja pitsilakanoita

Tänään olen pyöritellyt käsissäni vanhoja pitsilakanoita, joihin olen itse virkannut pitsit lähes 50 v.sitten ja äitini on sitten ommellut ja nimikoinut ne. Käytin näitä jossakin asunnossa ikkunaverhoina, koska pussilakanat ovat tulleet jo ajat sitten näiden tilalle. Täältä löysin vain pari kappaletta, mutta jossakin varastoissani pitäis vielä olla muutama lisää. Jotain nykykäyttöä näille on keksittävä!


Kaappien kätköissä on myös kauan ollut vanhoja tätieni 40-50-luvuilla kutomia käyttämättömiä pellavakankaita.
Yksi niistä on melko leveä, todennäköisesti aikanaan aluslakanakankaaksi kudottu, joka oli kuin mittatilaustyönä ruokapöydälleni tehty. Hieman aion sitä kuitenkin tuunata, koska on melko yksinkertainen kuosiltaan johtuen alkuperäistarkoituksesta, mihin tehty. Virkkaan vain pitsit reunoihin ja annan vanhan rustiikkisen kankaanpinnan "puhua omaa historiaansa".


Vasemmassa reunassa pöytäliinaksi tuleva kangas.
Kaksi muuta rullaa ovat kapeampaa pyyheliinakangasta.

Muistan hyvin, kun kotonani lapsuudessani kasvatettiin pellavat itse. Pellavapelto oli kesällä kaunis sinisine kukkineen.
En muista tarkkaan koko pellavan käsittelyprosessia, mutta työläs se oli ennenkuin ne oli saatu langaksi, puhumattakaan kankaaksi asti.
Pellavat leikattiin ja niitä liotettiin järvessä, kuivatettiin auringossa, loukutettiin, lihdattiin, kehrättiin..ja lie ollut muitakin työvaiheita. Muistan, kun tätini halusi opettaa minuakin lihtaamaan sillä seurauksella, että käteni oli jäädä sen lihdan väliin pellavakimpun sijasta. Sen verran ehkä muistan, että loukuttamisella pehmitettiin kasvin kova varsi ja lihtaamalla taas irrotettiin se kova kuoriosa. Olin sen verran pieni, että muistikuva ei ole enää kovin selkeä. Harmi kun silloin ei ollut tapana valokuvata kaikkea niinkuin nykyisin!

Joka talvi oli suuressa maalaistuvassa kangaspuut, joissa kudottiin näitä kankaita, pöytäliinoja,verhoja tai räsymattoja, joita niitäkin on minulla vielä käytössä. Taitavat olla tuvan mattoja (tosin lyhennettyinä) 40-luvulta!
Rukki myös surisi ja tuotti joko pellava- tai villalankaa.


 Tämä on ehkä vielä vanhempi ruokapöydän liina kuin nuo edelläolevat kankaat.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti