Tämänkertainen saarikierros oli ns.kansainvälinen retki, jossa opastus oli englanniksi. Osallistujia oli todella monista eri maista ja lisäkseni vain kaksi muuta suomalaista.
Ensimmäinen tutustumiskohde oli Santa Mavran linnoitus, joka on rakennettu 1300-luvulla puolustuslinnakkeeksi. Se sijaitsee aivan nykyisen pääkaupungin, Lefkadan kupeessa ja sen muurien sisäpuolella onkin silloinen pääkaupunki kokonaisuudessaan ollut; talot, kirkot, koulu, sairaala, kaikki mahdollinen eli linnoituksen alue on todella suuri! Muurien ympäröimää kaupunkia oli helppo puolustaa ja vieläkin on näkyvissä kanuunoiden piippuja linnakkeen muurien raunioissa.
 |
| Linnoituksen sisäänkäynti |
 |
| Muureja |
 |
| Linnoituksen kirkko, Agia Mavra |
Seuraava tutustumiskohteemme oli saaren ainoa toiminnassa oleva luostari, Faneromeni. Viehättävä, hyvin hoidettu paikka, joka henki rauhaa ja menneiden vuosisatojen historiaa. Tosin nykyinen rakennus ei ole kovin vanha, vaan 1800-luvun lopulla, toisen tulipalon jälkeen rakennettu.
 |
| Luostarin kirkko |
 |
| Kirkon kattomaalausta |
 |
| Munkkien oleskelutiloja |
Paahtavassa kuumuudessa seuraava vierailukohde kuulosti kuin keitaalta erämaassa, kun opas nimittäin sanoi, että siellä pääsemme nauttimaan päiväkahvit ulkona suurten puiden katveessa! Näin olikin,ja kyllä kahvi maistui Karian idyllisessä käsityöläiskylässä, luvattujen suurten plataanien alla!
 |
| Karian kirkko |
Täältä Kariasta on kotoisin ns.Karssaniki-ompeleen eli yhden käden kirjontaompeleen kehittänyt nainen, Maria Koutsohero. Hän oli onnettomuudessa menettänyt toisen kätensä, mutta halusi sinnikkäästi jatkaa käsitöiden tekoa ja keksi näin kuinka se käy yhdelläkin kädellä!
 |
| Käsityöliikkeitä |
 |
| Käsityöliikkeen näyteikkuna(ikkunan läpi kuvattu) |
 |
| Nukke saman liikkeen ikkunassa |
 |
| Karian kylää kattojen yläpuolelta |
Loppumatkalla ajoimme läpi pikkuruisten kylien ja niin kapeiden katujen, että juuri ja juuri bussi mahtui talojen väliin ja vastaantulevien autojen oli keksittävä jokin porttisyvennys tai vastaava antaakseen suurelle bussille tietä!
Pysähdyimme vielä Vasilikin rantakylässä niille toisille päiväkahveille. Pari viehättävää englantilaista iäkkäämpää ladya (aivan ilmettyjä Miss Marpleja!!) pyysi minut pöytäänsä kahviseuraksi ja halusi välttämättä tarjota minulle.. Otin Frappea (jääkahvi)ja toinen heistä uskaltautui myös maistamaan sitä ensi kertaa eläissään! Oli liian vahva makuelämys englantilaiseen "kello viiden teehen"tottuneelle, mutta hän oli sitä mieltä, että kannatti edes kerran elämässään maistaa tätäkin!
 |
| Vasiliki |
 |
| Vasilikin rantataverna |
Minua, joka olen kauan sitten lukenut Homeroksen kertomukset Odysseuksen harharetkistä, kiehtoi Lefkaksen historiassa erityisesti saksalaisen arkeologin, Wilhelm Dörpfeldin väite, että juuri Lefkaksen saari olisi Odysseuksen kotisaari Ithaka. Eli tuliko tällä retkellä astelluksi niin Onassiksen kuin Odysseuksenkin jalanjäljissä??
Kuinka kiehtovaa historia voikaan olla tuotuna nykypäivään! Täytyy vain antaa mielikuvitukselle siivet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti